Ruoka lemmikin tarpeiden mukaan

Tulosta
Kaupunkilaiskoiran ravitsemukselliset tarpeet

Kaupunkilaiskoiran ravitsemukselliset tarpeet

Kansainvälisesti tarkasteltuna ihmisten elämäntyylit muuttuvat. Nykyään päivittäinen elämä keskittyy paljolti kaupunkeihin, sillä jopa 50 % maailman väestöstä elää kaupungeissa. Tämä suuntaus vaikuttaa myös koiriin, ja kaupunkilaiskoirien osuus onkin jo 55 %. Kaupungeissa elämä on usein intensiivistä ja täynnä erilaisia ärsykkeitä, mikä puolestaan vaikuttaa koiran käytökseen, elimistöön ja terveyteen. Ilmansaasteille altistumisella on myös monia vaikutuksia elimistöön, erityisesti keskushermostoon ja hengitysteihin.

Onko koirani kaupunkilaiskoira?

Kaupunkilaiskoiriksi on helppo mieltää suurkaupunkien keskustoissa asuvat tai liikkuvat koirat, mutta kaupunkimaissa ympäristöissä elää itse asiassa huomattavasti suurempi joukko koiria. Jos koirasi liikkuu mukanasi ostoksilla, kaupunkien puistoissa, väentungoksessa, vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla, ahtailla jalkakäytävillä tai julkisissa liikennevälineissä, voidaan sen ajatella olevan kaupunkilaiskoira. Myös monet koiranäyttelyissä ahkerasti käyvät koirat sopivat tähän ryhmään, sillä näyttelypaikoilla liikkuu paljon vieraita ihmisiä ja koiria, ja ympärillä on hälinää sekä uusia hajuja.

Elämä täynnä jännitystä ja vaihtuvia tilanteita

Elämä kaupunkimaisissa ympäristöissä on täynnä tapahtumia. Tästä johtuen koirien herkät aistit ovat jatkuvassa käytössä: haju- ja kuuloaisti, jotka ovat huomattavasti tarkemmat kuin ihmisellä, saavat alituisia ärsykkeitä, joiden kautta koirat pyrkivät havainnoimaan ympäristön tapahtumia ja sopeutumaan niihin.

Lisäksi, vaikka koiran kaukonäkö on hyvä ja ne havaitsevat liikkuvan kohteen helposti, niiden lähinäkö ei ole kovin tarkka. Kaupunkiympäristöissä nopeasti muuttuva lähiympäristö saattaakin aiheuttaa koiran kannalta yllättäviä tilanteita. Kaupunkien kaduilla koirat osallistuvat hektiseen menoon: ne seuraavat omistajiaan kapeilla kävelyteillä, väistelevät pylväitä ja ihmisten jalkoja, ylittävät suojateitä ja nousevat julkisiin kulkuneuvoihin tai niistä pois.

Intensiivinen elämäntyyli vaatii koiralta hyvää fyysistä kuntoa ja jatkuvaa valppautta. Kaupunkielämään voi kuulua myös mahdollisesti ahdistavia tilanteita. Mikäli koira kokee olonsa jännittyneeksi tai ahdistuneeksi jokapäiväisissä tilanteissa, kuten väentungoksessa, meluisessa ympäristössä tai kohdatessaan uusia koiria tai ihmisiä, saattaa se reagoida näihin tilanteisiin jopa pelolla tai aggressiivisuudella. Ei-toivottuja reaktioita voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään totuttamalla koiraa jo pikkupennusta lähtien erilaisiin tilanteisiin, ja myöhemmälläkin iällä koiraa voi opettaa sietämään sen epämiellyttäväksi kokemia olosuhteita. On myös tutkittu, että oikeanlaisella ruokavaliolla voidaan tukea koirien sopeutumista tällaisiin tilanteisiin. Ruokavalion, joka sisältää kaloista peräisin olevaa valkuaisainehydrolysaattia, tiedetään tukevan koirien sopeutumista intensiivisiin tilanteisiin (Landsberg ym. 2014). Valkuaisainehydrolysaatti on nk. adaptogeeninen ravintoaine, joka auttaa tasapainottamaan elimistön omia toimintoja, tässä tapauksessa koiran liian voimakasta stressivastetta.

 
Article_Banners_1060x350__Dog_22_2016
 

Ilmansaasteiden vaikutus koirien elimistöön

Katujen varsilla tai autoteiden lähellä kävellessään koirat altistuvat jatkuvasti hiukkaspäästöille, joille ne saattavat herkistyä. Hiukkaspäästöjä syntyy mm. autojen pakokaasuista ja tietöistä, ja ne ovat usein koirien kuonon tasolla. Muita merkittäviä ilmansaasteiden lähteitä ovat teollisuus ja metsäpalot, joiden hiukkaspäästöt voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja ilmakehässä.

Ilmansaasteille altistumisella on monia vaikutuksia elimistöön, erityisesti hengitysteihin ja keskushermostoon. Saasteet koostuvat pienen pienistä hiukkasista. Hengitysteissä kooltaan isommat hiukkaset voivat aiheuttaa nenän limakalvojen ja keuhkoputkien ongelmia, kun taas pienimmät hiukkaset pääsevät keuhkojen kautta verenkiertoon ja eripuolille elimistöä. Esimerkiksi hajuaistin heikkeneminen, hengitysteiden sairaudet, ennenaikainen vanheneminen, hermoston rappeutuminen ja kasvainten muodostuminen on liitetty saasteisiin (Caldèron-Garcidueñas ym. 2000a, 2000b, 2002).

Saasteet vaikuttavat nk. hapettumisstressin kautta: ne lisäävät vapaiden radikaalien määrää elimistössä, mikä aiheuttaa antioksidanttipuolustuksen kuormittumista ja solun rakenteiden (mm. solukalvot, valkuaisaineet, DNA) vahingoittumista. Saasteista johtuvaa hapettumisstressiä voidaan kuitenkin hillitä ravinnon sisältämien antioksidanttien avulla. Antioksidantit ovat yhdisteitä, jotka vähentävät vapaiden radikaalien aiheuttamia haittoja elimistössä.

  • Lue lisää kaupunkimaisissa ympäristöissä eläville koirille kehitetyistä ravitsemusratkaisuista täältä.
  • Tutustu Urban Life -kuivaruokiin ja säilykkeisiin
 

Calderon-Garcidueñas et al. Air pollution and brain damage. Toxicol Pathol 2002; 30: 373-389

Calderon-Garcidueñas et al. Canines as sentinel species for assessing chronic exposure to air pollutants: Part 1. Respiratory Pathology. Toxicological Sciences 2000;61:342-355 (b)

Calderon-Garcidueñas et al. Canines as sentinel species for assessing chronic exposure to air pollutants: Part 2. Respiratory Pathology. Toxicological Sciences 2000;61:356-367 (a)

Landsberg et al. Assessment on noise induced anxiety in dogs: Modification by a novel fish hydrolysate supplemented diet. 2014 Veterinary Behaviour Symposium

  • facebook
  • youtube