Koti Kissa Kissa Elämää kissan kanssa Kissojen yksilölliset mieltymykset

Elämää kissan kanssa

Print
Kissojen yksilölliset mieltymykset

Kissojen yksilölliset mieltymykset

Kissoilla on tunnetusti nirson maine. Todellisuudessa kissan mieltymyksiin vaikuttaa joukko synnynnäisiä ja opittuja tekijöitä, jotka ohjaavat kissan ruokailutapoja ja mielihaluja.

Kissa on luonnostaan saalistava petoeläin ja sen valkuaisaineidentarve on korkea. Sen mahalaukku on pienehkö ja erittäin hapan, mikä kertoo sopeutumisesta useisiin pieniin, valkuaisainepitoisiin aterioihin useita kertoja vuorokaudessa. Lajikohtaisten tekijöiden lisäksi myös esimerkiksi rotu, ikä ja fysiologinen tila määrittelevät kissan tarpeita ja mieltymyksiä.

Opittuja tekijöitä, jotka vaikuttavat kissan myöhempiin ruokamieltymyksiin, ovat emon, aikaisten ruokailukokemusten ja ympäristön vaikutukset. Pennut saavat vaikutteita emon syömästä ruoasta jo kohdussa ja imetysaikana, kun yhdisteitä kulkeutuu emon ja sikiön välillä tai maidon mukana pennuille. Myöhemmin pennut tulkitsevat emon esimerkin avulla, mitkä ruoat ovat syötäväksi kelpaavia ja maittavia. Varhaisilla ruokailukokemuksilla voi olla kauaskantoiset seuraukset, ja esimerkiksi ruoka-aineaversio – vastenmielisyys tiettyjä ruokia kohtaan – on kissoilla yleistä. Ne saattavat yhdistää epämiellyttävän kokemuksen johonkin ruokaan, eivätkä jatkossa enää suostu tätä suokaa syömään. Kissojen reviiri ja elintavat vaikuttavat myös niiden ruokamieltymyksiin. Esimerkiksi sisäkissoilla ja ulkoilevilla kissoilla on usein täysin poikkeavat tarpeet ja mielihalut ravinnon suhteen.

Ruoan ravintoainekoostumuksella suuri vaikutus kissojen mieltymyksiin

Kuinka paljon kissan mieltymykset sitten ohjaavat niiden ruokailukäyttäytymistä? Tiedetään, että kissoille on tärkeää aterian tuoksu, suutuntuma ja ennen kaikkea ruoan ravintoainekoostumus (Macronutrient Profile, MNP). MNP:lla tarkoitetaan ruoan sisältämän kokonaisenergian jakautumista sen sisältämien pääravintoaineiden (valkuaisaineet, rasvat, hiilihydraatit) kesken. Energian jakautumista ei suoraan voi päätellä ravintoaineiden osuuksista esimerkiksi 100 grammaa ruokaa kohden, sillä yhden valkuaisaine- tai hiilihydraattigramman sisältämä energiamäärä poikkeaa rasvan sisältämästä energiamäärästä. Kissojen makuaisti puolestaan ei ole kovin tarkka, eivätkä kissat esimerkiksi maista makeaa ollenkaan. Näin ollen kissat eivät luonnostaan kaipaa eri makuisia ateriavaihtoehtoja. Itse asiassa ruoan jatkuva vaihtelu voi aiheuttaa ylipainon kertymistä, sillä kissat ovat ”neofiilejä” – ne syövät muutaman päivän ajan uutta ruokaa mielellään enemmän kun vanhaa, tuttua ruokaa, mutta sen jälkeen palaavat usein mieluummin tutun ruoan pariin. Jos uutta ruokaa tarjotaan parin päivän välein, kissat saattavat syödä jatkuvasti yli oman tarpeensa. Omistaja usein tulkitsee tämän käytöksen kissan kyllästymisenä tiettyyn ruokaan, ja jatkaa ruokien vaihtelua. Parempi vaihtoehto olisi kuitenkin pysyä yhdessä tietyssä ruoassa, ja tarjota vaikka kuivaruoan lisäksi myös säilykeruokaa.

 
Article_Banners_1060x350_Cat_7_2016
 

Tutkimusten avulla on voitu määrittää ravintoainekoostumus, jonka kissat luontaisesti valitsevat. Eri ikäisillä kissoilla ja eri elämänvaiheissa kissojen valitsemat ihanteelliset ravintoainekoostumukset vaihtelevat. On myös huomattu, että vaikka ruoka olisi erityisen herkullisen tuoksuista (esimerkiksi kala tai jänis), kissat eivät pitkällä aikavälillä halua kyseistä ruokaa syödä, mikäli ravintoainekoostumus on vääränlainen.

Kissan kyky valita ruokansa ravintoainekoostumuksen mukaan perustuu ruoan aikaansaamaan olotilaan ruokailun jälkeen. Pidemmällä aikavälillä kissa osaa yhdistää ruokailunjälkeisen hyvän olotilan ravitsemuksellisesti tasapainoiseen ateriaan, kun taas tasapainoltaan vääränlainen ruoka aiheuttaa kissalle epämiellyttävän olon. Sama ilmiö on tuttu myös ihmisillä: hampurilaisateria tai suklaapatukka silloin tällöin on sallittua, mutta jos joka aterialla syö päivästä toiseen tällaista ruokaa, olo on varmasti sen mukainen. Toisaalta taas tasapainoisen, terveellisen aterian jälkeen olo on hyvä ja virkeä.

Tarpeet ja mieltymykset etusijalla

Kaikki Royal Canin kissan- ja koiranruoat on kehitetty eläinten tarpeiden mukaan, ja ne sisältävät oikeassa suhteessa kaikki lemmikin tarvitsemat ravintoaineet. Uutta tietoa kerätään jatkuvasti yhteistyössä asiantuntijoiden, eläinlääkäreiden ja kasvattajien kanssa, ja sitä sovelletaan ruokien valmistukseen. Myös maittavuus on tärkeässä asemassa, sillä ravitsemuksellisesi tasapainoista ruokaa ei kannata valmistaa, mikäli lemmikki ei suostu sitä syömään.

Kissanruokien maittavuus on varmistettu huomioimalla ne tekijät, joiden mukaan kissa ensisijaisesti valikoi ruokansa: suutuntuma, tuoksu ja ravintoainekoostumus. Kissojen säilykeruoista löytyy sekä kastikevaihtoehdot, että hyytelövaihtoehdot, sillä on tutkittu, että osa kissoista pitää luontaisesti kastikkeesta, osa hyytelöstä. Osa kuivaruoista sisältää kahdenlaisia nappuloita tuomaan vaihtelua suutuntumaan, kun taas joissakin ruoissa tuoksu on erityisen houkutteleva. Kissojen luontaiset valinnat ruoan ravintoainekoostumuksen suhteen on huomioitu lähes kaikissa ruoissa, jotta ruoat vastaisivat sekä kissojen tarpeisiin että mieltymyksiin. Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi ylipainoisten kissojen ruoat, joissa ravintoainekoostumusta on muokattu painonhallintaa tukevaan suuntaan.

Tutustu nirsoille ja valikoiville kissoille kehitettyihin kuivaruokiin

  • facebook
  • youtube