Palveluskoirat - Royal Canin

Ihmisiä avustavat koirat

Tulosta
Palveluskoirat

Palveluskoirat

Aina siitä lähtien, kun koira kesytettiin, se on auttanut ihmistä monenlaisissa työtehtävissä metsästyksestä vartioimiseen ja paimentamiseen. Vuosien saatossa koirien tehtäväkenttä on vain laajentunut.

Pelastuskoira

Eloonjääneiden etsintä lumivyöryn jäljiltä on yksi niistä harvoista ensiavun muodoista, joissa koiralle on välitön tarve. Poikkeuksellisen hyvän hajuaistinsa, nopeutensa ja sinnikkyytensä ansiosta koira asetetaan tällaisissa tehtävissä muiden edelle. Pelastuskoira on kuitenkin osa ryhmää, johon kuuluu myös etsijöitä ja kaivajia. Tiimit työskentelevät samanaikaisesti, mutta koirat ovat lumirinteillä etusijalla.

Miksi koirat asetetaan muiden edelle? Aika on luonnollisesti äärimmäisen tärkeä tekijä, kun lumivyöryn jäljiltä etsitään eloonjääneitä. Mitä nopeammin alue on tutkittu, sitä useampia lumeen hautautuneita ihmisiä ensiaputyöntekijät pystyvät todennäköisesti pelastamaan. Tästä syystä koiran rooli on niin tärkeä: se on vähintään yhtä taitava etsijä kuin ihminen ja lisäksi paljon nopeampi. Kahdenkymmenen suksilla liikkuvan etsijän suorittama perusteellinen etsintä noin hehtaarin kokoisella alueellavie 20 työtuntia, kun taas koira saavuttaa saman tuloksen kahdessa tunnissa.

Jäljestyskoira

Jäljestämisessä on kyse ihmisten etsimisestä hajumerkkien (esineiden, jälkien tms.) perusteella. Tarkoituksena on joko löytää etsitty henkilö tai etsityt henkilöt tai löytää etsittävän läheisyyteen kadonneita tai piilotettuja esineitä tai välineitä tai pelkästään osoittaa, mihin suuntaan etsittävä henkilö on kulkenut. Ihmisen ruumis erittää hienojakoisia hajuhiukkasia jatkuvasti. Koira kohtaa tehtävässään monenlaisia tekijöitä: ihmiseen, ryhmään tai lajiin liittyviä erityisiä hajuja, kemiallisia hajuja (nahka, rasva, vaatteet), jälkiä maastossa (tallottuja kasveja, bakteereja, joita on noussut pinnalle, koska maata on myllätty), erilaisia asuinympäristöjä (metsä, niitty, pelto…) ja vaihtelevia sääolosuhteita. Koska tämä tehtävä edellyttää erityistä koulutusta, johon läheskään kaikki koirat eivät sovellu, on tärkeää että lahjakkaat pennut valitaan varhaisessa vaiheessa. Valituilla yksilöillä on oltava seuraavat ominaisuudet: erityisen hyvin kehittynyt hajuaisti, erinomainen keskittymiskyky, jotta muut hajut tai ympäristötekijät eivät häiritse sitä (huomio pysyy jäljessä), dynaamisuus, kestävyys, päättäväisyys ja vastustuskyky, rohkeus ja paukkuvarmuus.

Etsintäkoira

Etsiminen on samantapainen tehtävä kuin jäljestys. Sen tarkoituksena on löytää kadonneita ihmisiä. Itse tehtävä on hieman erilainen: koiralle ei näytetä mitään esinettä, eikä myöskään mahdollista lähtöpaikkaa. Koira päästetään irti ilman valjaita tai hihnaa. Sen tehtävänä on etsiä tiettyä hajua tietyltä alueelta, aivan kuten lumivyöry- ja raunioetsinnöissä.

Meripelastuskoira

Aivan kuten muissakin pelastuslajeissa, koiralla on fyysisten ominaisuuksiensa ja määrätietoisuutensa vuoksi tärkeä rooli hengenpelastajan avustajana. Newfoundlandinkoira sopii usein vesi- ja meripelastukseen kaikkein parhaiten. Rodulla on monia sellaisia ominaisuuksia, joista on hyötyä tässä toiminnassa:

  • voimakkuus: se voi vetää useita ihmisiä kerrallaan tai monta tonnia painavaa venettä
  • kestävyys: se voi uida useita tunteja ja pitkiä matkoja
  • kylmänkestävyytensä ansiosta se on heti toimintavalmis, toisin kuin esimerkiksi sukeltaja, joka tarvitsee noin viisi minuuttia tarvittavien varusteiden pukemiseen
  • tyyni rauhallisuus kaikissa tilanteissa - tyyneydellään se on onnistunut voittamaan monien haaksirikkojen uhrien luottamuksen
  • sinnikkyys: se ei koskaan jätä tehtävää kesken
  • nopeavalmius: se ei tarvitse varusteita.

Pennut valitaan vesi- ja meripelastustyöhön voimakkaiden lihasten ja luuston perusteella. Pentujen vanhemmat kuvataan lonkkavikojen varalta.

Rauniokoira

Rauniokoira tekee muutakin kuin etsii eloonjääneitä suurten maanjäristysten jäljiltä. Niitä saatetaan tarvita etsittäessä eloonjääneitä maanvyörymien, juna- tai lentokoneonnettomuuksien tai tulipalojen jäljiltä. Myös sortuneiden rakennusten, kaivostunneleiden tai muiden samantapaisten työmaiden raunioetsintöihin tarvitaan tällaista taitavaa etsijää. Valitettavasti työsarkaa riittää.

Koiria käytettiin ensimmäisen kerran eloonjääneiden etsimiseen raunioista toisen maailmansodan aikaisten pommitusten yhteydessä Britanniassa. Pelastuskoirien koulutuskeskuksia perustettiin Yhdysvalloissa, Saksassa ja Sveitsissä jo v. 1954. Sveitsiläiset pelastuskoirat saavuttivat maailmanmainetta ensimmäisinä Friulissa, Italiassa sattuneen maanjäristyksen jälkeisissä pelastustöissä v. 1976. Paikalle tuotiin 12 koiraa, jotka löysivät yhteensä 42 eloonjäänyttä ja 510 ruumista.

Siitä lähtien erilaiset katastrofit, erityisesti syyskuun 11. päivän terrori-isku vuonna 2001, ovat lisänneet rauniopelastustiimien näkyvyyttä mediassa.

Koiran ja ihmisen yhteistyö edellyttää kaikissa muodoissaan koiran ja sen isännän välistä vahvaa luottamussuhdetta. Koiraa pelastustilanteessa ohjaavan henkilön on tunnettava koira erittäin hyvin ja pystyttävä ”lukemaan” sitä eli tulkitsemaan sen reaktioita. Koiran on puolestaan luotettava isäntäänsä niin täydellisesti, että se seuraa isännän mukana minne tahansa, vaikka maasto olisi miten haastavaa. Tällaisen molemminpuolisen ymmärryksen ja luottamuksen rakentaminen vie kauan. Rauniokoirilla on oltava hyvä hajuaisti, niiden on oltava rauhallisia, tasapainoisia ja energisiä. Niiden on oltava myös sosiaalisia, niin ihmisiä kuin toisia koiriakin kohtaan, sillä koiria voi olla onnettomuusalueella useita. Leikkisyys on myös hyvä ominaisuus oppimisen kannalta. Rauniokoirina käytetään useimmiten paimenkoiria, erityisesti saksan- ja belgianpaimenkoiria.

  • facebook
  • youtube