Koirarodut - Royal Canin

Elämää koiran kanssa

Tulosta
Koirarodut

Minkä rodun valitsen?

Koira on lemmikkien aatelia: uskollinen, omistautunut ja lajina huomattavan monimuotoinen: erilaisia koirarotuja on nykyään lähes 400.

Koira on kulkenut ihmisen rinnalla lähes 15 000 vuoden ajan. Vuosituhansien kuluessa koiran ja ihmisen välinen side on vain vahvistunut – on kyse sitten käyttö- tai seurakoirasta, ihmisellä on koiraan läheinen suhde. Vuosisatojen saatossa ihminen on muovannut erilaisia koiratyyppejä valitsemalla jalostukseen yksilöitä, joilla on tietynlaisia käyttöominaisuuksia tai fyysisiä ominaispiirteitä. Tänä päivänä erilaisten koirarotujen kirjo on valtava: lähes 400 olemassa olevaan koirarotuun mahtuu hyvin erinäköisiä ja -kokoisia ja luonneominaisuuksiltaan varsin erilaisia koiria.

Oikea valinta

Rotukoiran ostaja haluaa tavallisesti varmistaa, että koira on täysikasvuisena fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja luonteenpiirteiltään sellainen kuin rodun hyvin tuntevan kasvattajan tekemien jalostusvalintojen perusteella voi odottaa. Monet ihastuvat tiettyyn rotuun koiran ulkonäön, kuten ilmeen, ulkomuodon, turkin tai koon perusteella. Fyysisten ominaisuuksien lisäksi päätöksenteossa on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon myös rodun luonneominaisuudet. Lisätietoa eri rotujen tyypillisistä luonteenpiirteistä kannattaa kysellä rotukerhoista ja kasvattajilta, joita voit tavata esimerkiksi koiranäyttelyissä.

Harmoninen yhteiselämä

Koiran luonteen muotoutumisen kannalta on olemassa kolme tärkeää vaihetta: aika ennen syntymää, aika syntymästä vieroitukseen sekä aika uuteen kotiin muuttamisen jälkeen. ”Aika ennen syntymää” tarkoittaa koiran geneettistä perimää. ”Ajalla syntymästä vieroitukseen” tarkoitetaan tärkeää ajanjaksoa pennun syntymästä siihen päivään asti, kun pentu muuttaa kennelistä uuteen kotiinsa. ”Aika uuteen kotiin muuttamisen jälkeen" tarkoittaa sitä jaksoa, jonka aikana koira tutustuu uuteen ympäristöönsä. Toisin sanoen koiran luonne muovautuu suureksi osaksi niiden parin kuukauden aikana, jotka edeltävät muuttoa uuteen kotiin. Geneettinen perimä, ympäristö ja erilaiset kokemukset, kuten uuteen kotiin saapuminen tai ensimmäiset kävelylenkit, muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Jos koiralle ei osoiteta, kuka on lauman johtaja (koiralle omistajaperhe on sen lauma), mistä tahansa koirasta rotuun ja kokoon katsomatta voi kuitenkin tulla dominoiva ja vaikeasti hallittava. Koirakoulun koulutustoimintaan osallistumalla voit tutustua koiran käyttäytymiseen ja tarpeisiin ja oppia lisää siitä, miten koiran kanssa tulee toimia, jotta yhteiselo sujuu ongelmitta.

 
Article_Banners_1060x350__Dog_6_2016
 

Kaupunkikoira vai maalaiskoira

Rotukoirilla, ovat ne sitten metsästys-, vahti- tai seurakoiria, on historiallinen tausta, joka vaikuttaa niiden kykyihin ja ominaisuuksiin. Useimmat näistä roduista sopeutuvat nykyään asumaan myös kaupunkiympäristöön edellyttäen, että ne pääsevät vähintään puolen tunnin lenkille useita kertoja päivässä, ja että niiden saama huomio ei rajoitu pelkästään ruoan antamiseen.

Jotkut rodut eivät kuitenkaan sovellu kaupunkikoiriksi ja saattavat kärsiä muita enemmän fyysisen harjoituksen puutteesta. Tällaisia ovat esimerkiksi bordercollie, joka on syntynyt paimentamaan, ja siperianhusky, joka on tarkoitettu elämään laumassa ja vetämään kuormia kylmässä ilmanalassa. Tämän tyyppisille koirille on erityisen tärkeää järjestää mahdollisuus näiden taipumusten/viettien harjoittamiseen.

Toisaalta, kuka olisi arvannut, että yorkshirenterrierieristä, jota alun perin käytettiin rottien metsästykseen Yorkshiren kaivoksissa Englannissa, olisi vuosisadan kuluessa tullut suosituimpia pikku koiria? Tästä huolimatta se on pohjimmiltaan yhä edelleen terrieri, eli luonteeltaan itsepäinen ja sinnikäs.  Asuipa paimenkoira puolestaan kaupungissa tai maalla, se pitää laumaansa silmällä. Irlanninsetteri taas saattaa yhtäkkiä kadota nenä pystyssä metsään ja noutaja noutaa omistajalleen… vaikka kengän. Rotujen ja ominaisuuksien kirjo on suuri.

Eri roturyhmät

Jo antiikin Rooman aikana koirat jaettiin kykyjensä ja ominaisuuksiensa perusteella ”paimenkoiriin”, ”metsästyskoiriin” ja ”kotikoiriin”. 1700-luvulla Buffon pyrki luokittelemaan koirat niiden korvien muodon perusteella: hän jaotteli koirat 30 rotuun sen perusteella, millaiset korvat niillä on (pystykorva, luppakorva vai puoliluppakorva), kun taas Cuvier puolestaan jakoi koirat ”vahtikoiriin”, ”mastiffeihin” ja ”spanieleihin” niiden kallonmuodon perusteella.

50-luvulta lähtien FCI (Fédération Cynologique Internationale) on jaotellut koirarodut 10 ryhmään. Ryhmän määritelmänä on ”joukko rotuja, joita yhdistää tietty määrä periytyviä ominaisuuksia”. Näin esimerkiksi ensimmäiseen ryhmään (paimenkoiriin) kuuluvilla roduilla on ulkomuodollisista eroavaisuuksistaan yhteistä se, että niillä kaikilla on luontainen paimennusvaisto.

Roturyhmät (Suomen Kennelliitto)
FCI 1 Lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat)
FCI 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat
FCI 3 Terrierit
FCI 4 Mäyräkoirat
FCI 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
FCI 6 Ajavat ja jäljestävät koirat
FCI 7 Kanakoirat
FCI 8 Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat
FCI 9 Seurakoirat ja kääpiökoirat
FCI 10 Vinttikoirat

  • facebook
  • youtube