Kissan ja koiran suuhygienia

Lisätty: 09.06.2010

Yli 3-vuotiaista koirista 85 % ja kissoista 70 % kärsii suu- ja hammassairauksista. Kissan ja koiran suuhygieniaan onkin aiheellista kiinnittää huomiota. Kun lemmikin suu tarkastetaan säännöllisesti, hammaskiven kehittymiseen voidaan vaikuttaa. Pahanhajuinen hengitys tai punoittavat ikenet ovat varoittavia merkkejä, joiden ilmaantuessa lemmikki tulee viedä eläinlääkäriin.

Hampaiden harjaus on tehokkain keino estää hampaan vieruskudossairautta (1). Sen lisäksi lemmikille voidaan tarjota suuhygieniaa edistävää erityisruokaa sekä plakkia ja hammaskiveä torjuvia puruluita.

Kissan- ja koiranpennut syntyvät hampaattomina. Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat jo toisella elinviikolla. Noin neljän kuukauden iässä ne irtoavat, ja tilalle kasvavat vähitellen pysyvät hampaat.

Kissan hampaiden kehitys

Kissanpennulle puhkeavat ensiksi maitohampaiston etuhampaat. Kahden kuukauden iässä pennulla on 26 maitohammasta. Maitohampaat ovat pysviä hampaita pienemmät ja ohuemmat. Ne ovat myös heikommat, eikä pentu pysty pureskelemaan niillä kovaa ruokaa. Ensimmäiset pysyvät hampaat puhkeavat neljän kuukauden iässä, ja niitä on aikuisella kissalla 30. Kun pentu on saanut ensimmäiset pysyvät hampaansa, se pystyy pureskelemaan kovempaa ruokaa ja suurempia ruokanappuloita.

Pysyvien hampaiden puhjettua on tärkeää huolehtia hyvästä suuhygieniasta. Hampaiden puhjetessa ikenet ovat arat, mikä voi joskus aiheuttaa ongelmia kissanpennuille.

Koiran hampaiden kehitys

Koiranpennulle puhkeaa vähitellen yhteensä 28 maitohammasta, joiden tilalle kasvaa neljän kuukauden iästä lähtien yhteensä 42 pysyvää hammasta. Maitohampaat irtoavat usein huomaamattomasti. Etenkin pienten rotujen koirilla saattaa yksi tai useampia maitohampaita joskus jäädä irtoamatta (ylilukuiset hampaat), jolloin ne joudutaan poistamaan. Paikalleen jäävät maitohampaat saattavat sekä häiritä pysyvien hampaiden normaalia kasvua että aiheuttaa ruuan kertymistä hampaiden väliin, mikä voi lisätä hammaskiven muodostumista.

Pentu on hyvä viedä eläinlääkäriin 6–7 kuukauden iässä nuoruusiän tarkastusta varten. Tällöin eläinlääkäri muun muassa näkee, onko pentu kasvanut normaalisti. Eläinlääkäri tarkistaa myös, ovatko pysyvät hampaat puhjenneet asianmukaisesti, ja antaa neuvoja kotona tapahtuvasta päivittäisestä hammashoidosta.

Pahanhajuinen hengitys (halitosis)

Pahanhajuinen hengitys voi johtua monista eri syistä. Lemmikki tulisi aina viedä eläinlääkäriin, mikäli sen hengitys haisee. Vain perusteellisen tarkastuksen avulla voidaan selvittää, mistä haju johtuu. Syynä voi olla esimerkiksi paise, hampaan vieruskudossairaus, ruuansulatushäiriö, munuaisten vajaatoiminta...

Näkyvätkö plakki ja hammaskivi paljain silmin?

Lemmikin hampaiden terveys voidaan arvioida vain perinpohjaisen silmämääräisen tarkastuksen perusteella.

Vaihe 1: Plakki ei näy

Suussa on luontaisesti yli 300 bakteerilajia. Yhdessä syljen ja ruuantähteiden kanssa ne muodostavat hampaiden pinnalle kalvomaista plakkia. Plakki ei näy paljain silmin, ellei sitä ensin värjätä.

Vaihe 2: Hammaskiveä näkyy

Plakkia kehittyy hampaisiin jo kuuden tunnin kuluttua hampaiden harjaamisesta. Jos sitä ei poisteta päivittäisellä harjauksella, se mineralisoituu syljen kalsiumin vaikutuksesta, ja hampaan pinnalle muodostuu kovaa ruskeaa hammaskiveä. Hammaskiveä ei saa pois harjaamalla, vaan eläinlääkärin on poistettava se.

Bakteerikasvu aiheuttaa ientulehduksen. Ikenet punoittavat ja turpoavat, jolloin lemmikki syö huonosti ja pureskelu on kivuliasta. Bakteeritulehdus vaurioittaa vähitellen hammasta tukevaa parodontaalisidettä. Pahanhajuinen hengitys johtuu bakteerien tuottamista pahanhajuisista haihtuvista rikkiyhdisteistä

Vaihe 3: Hampaiden irtoaminen

Hampaan juureen päästessään bakteeritulehdus alkaa vaurioittaa luuta, johon hammas on kiinnittynyt (osteolyysi). Paiseen vaara on suuri.

Mitä parodontoosi saa aikaan?

Hampaan vieruskudossairaus eli parodontoosi on yleisin lemmikeillä todettu sairaus (2). Se ei välttämättä aiheuta mitään selviä oireita.

Ensimmäiset merkit

• Pahanhajuinen hengitys: bakteerit lisääntyvät ja alkavat hajottaa ravinnon valkuaisaineita. Tällöin muodostuu mädältä haisevia haihtuvia rikkiyhdisteitä, jotka tekevät hengityksen pahanhajuiseksi.
• Liiallinen syljeneritys: parodontoosia sairastavan eläimen syljeneritys on erittäin voimakasta.
• Syömisvaikeudet: ikenet ovat tulehtuneet ja ärtyneet ja hampaat arat. Pureskelu on kivuliasta, joten lemmikki ei pysty syömään normaalisti.

Vakavat vaikutukset

• Hampaat löystyvät ja saattavat jopa irrota: jos suun bakteerit tuhoavat hampaita kiinnittävät parodontaalisiteet, hampaat saattavat joskus irrota.
• Paiseet: hampaan juureen muodostuva paise voi johtaa pienten koirien leukaluun murtumiseen.
• Sekundaarinen infektio muissa elimissä: verenkiertoon päässeet bakteerit voivat vaurioittaa sydäntä, keuhkoja, munuaisia ja maksaa.

Miten ja milloin lemmikin hampaat tulee puhdistaa?

Riippuu sairauden vaiheesta. Jos hampaissa on vain plakkia ja lemmikki suostuu käsittelyyn, päivittäinen hampaiden harjaus saattaa riittää (1)

Vakavammissa tapauksissa kova, mineralisoitunut hammaskivi on kuitenkin poistettava nukutuksessa. Eläinlääkäri antaa tietoa hammaskiven poistotarpeesta ja sopivasta poistotavasta ja -ajasta. Eläinlääkärin on nukutettava eläin hammaskiven poiston ajaksi, jotta se ei tuntisi kipua eikä pelkäisi ultraäänellä tehtävän toimenpiteen aikana. Hampaiden sisä- ja ulkopinnat puhdistetaan yksitellen. Lisäksi hampaiden pinnat kiillotetaan, sillä epätasaisuudet saattavat edistää bakteerien kasvua. Hammaskiven poiston yhteydessä eläinlääkäri voi myös tutkia, pitäisikö löystyneitä hampaita poistaa.

Hampaiden tarkastukset

Toimenpiteen jälkeen eläinlääkäri suosittelee lemmikille sopivinta päivittäistä hoitoa ja hampaiden hoitokeinoja. Kun hyvästä suuhygieniasta huolehditaan ja plakki poistetaan säännöllisesti, hammaskiven muodostumista voidaan ehkäistä tai ainakin hidastaa (1). Hampaiden kunto pysyy hyvänä, eikä hammaskiveä tarvitse poistaa yhtä usein.Eläinlääkärin tekemä vuosittainen terveystarkastus on hyvä tilaisuus tarkistaa myös lemmikin hampaiden kunto.

Miten lemmikin hampaita hoidetaan?

Hammashoidon tarkoituksena on poistaa hampaiden pinnalle kertyvä plakki mahdollisimman usein ja ehkäistä siten hammaskiven muodostusta. Hammaskiveä voi muodostua jo alle kuukaudessa (3).

Hampaiden harjaus

Hampaiden harjaus on tehokkain ase taistelussa plakkia vastaan (1). Jos lemmikillä on parodontoosi, päivittäinen hampaiden harjaus on ainoa keino hidastaa taudin etenemistä.

Katso video koiran hampaiden harjaamisesta

Katso video kissan suuhygieniasta

Eläimen hampaiden harjaaminen ei ole aivan helppoa, joten se on hyvä totuttaa harjaamiseen jo mahdollisimman nuorena. Käytä lemmikkieläimille tarkoitettua hammastahnaa. Palkitse lemmikki harjaamisen jälkeen esimerkiksi lelulla tai kävelyllä.

Maitohampaiden harjaamisen ainoa tavoite on lemmikin totuttaminen harjaamiseen, sillä maitohampaat irtoavat pian joka tapauksessa. Totuttelu maitohampaiden harjaamiseen helpottaa pysyvien hampaiden harjaamista.

Vie lemmikki hammaskiven poistoon eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Älä viivyttele, sillä tällöin hampaan vieruskudossairaus etenee ja voi aiheuttaa pysyviä vaurioita, kuten hampaiden irtoamista.

Älä...

• ajattele, että pahanhajuinen hengitys on normaalia.
• päästä parodontoosia pahenemaan sen toteamisen jälkeen.
• anna lemmikille luita, etenkään kyljysten tai kanan luita (ummetusriski).
• anna lemmikin leikkiä kivillä tai kanniskella niitä (nielemisen sekä hammas- ja ienvaurioiden vaara).

Seuraavista neuvoista voi olla hyötyä hampaita harjattaessa:

• Seiso mieluummin eläimen vieressä kuin sen edessä.
• Yritä tehdä lemmikin olo mahdollisimman mukavaksi esimerkiksi ottamalla se syliin ja silittelemällä · sitä.
• Hanki pehmeä hammasharja, joka on lemmikille sopivan kokoinen.
• Käytä eläimille tarkoitettua hammastahnaa (saatavana eläinlääkäriltä).
• Purista hammastahna harjaksien väliin, jotta lemmikki ei nuole sitä pois.
• Harjaa aluksi vain muutama hammas (aloita mieluiten poski- ja välihampaista) ja lisää hampaiden määrää vähitellen joka kerralla, kunnes pystyt harjaamaan kaikki hampaat.
• Aluksi voi olla vaikeaa harjata hampaiden sisäpintaa. Keskity silloin hampaiden ulkopintaan ja etenkin ienrajaan.
• Kun lemmikki suostuu harjaamiseen, voit siirtyä harjaamaan myös hampaiden sisäpinnat. On tärkeää palkita lemmikki aina hampaiden harjaamisen jälkeen esimerkiksi viemällä se kävelylle tai leikkimällä sen kanssa.
• Varoitus: älä anna pikku lasten yrittää harjata lemmikin hampaita tai laittaa sormia sen suuhun.

Jos harjaaminen ei jostain syystä onnistu, hampaiden terveyttä edistävät ruokanappulat ovat hyvä vaihtoehto. Ruokanappuloilla voidaan edistää hampaiden terveyttä monin tavoin. (5) Niiden muoto, rakenne ja koostumus on suunniteltu tehostamaan hampaiden harjaamisen vaikutusta.

Kemiallisesti sitomalla syljen kalsiumia: syljessä oleva kalsium osallistuu plakin mineralisoitumiseen hammaskiveksi. Natriumpolyfosfaatti (6) sitoo kalsiumia niin, ettäse ei pääse muodostumaan hammaskiveksi.

Miksi lemmikille on hyvä antaa hampaiden terveyttä edistäviä purupatukoita?

Kun lemmikki saa tavallisen ruokansa lisäksi yhden purupatukan päivässä, plakin ja hammaskiven muodostuminen hidastuu huomattavasti (4). Purupatukka päivässä pidentää pureskeluaikaa ja tehostaa hampaiden harjaamisen vaikutusta (4). Eri hoitotapojen yhdistäminen on tehokkain keino torjua plakin ja hammaskiven kertymistä.

 

Viitteet

(1) Eisner, E.R. (2001). Home Care and Dietary management of canine and feline dental patients. In proceedings of Veterinary Dental Forum. 35-39.

(2) Lund, E.M., Armstrong J., Kirk C.A., Kolar L.M. and Klausner J.S. (1999) Health status and population characteristics of dogs and cats examined at private veterinary practices in the United States. JAVMA. 214:1336-41.

(3) Harvey, C.E. et al. (1988) Oral dental, pharyngeal and salivary gland disorders. In: Ettinger SJ, ed. Textbook of veterinary internal medicine. Philadelphia: WB Saunders Co. 9: 238-243.

(4) Gorrel, C. and Bierer, T.L. (1999) Long term effects of a dental hygiene chew on the periodontal health of dogs. Journal of Veterinary Dentistry. 16:109-113.

(5) Logan EI, Finney O, Hefferren JJ. Effects of dental food on plaque accumulation and gingival health in dogs. J. Vet. Dent 2002; 19 (1):15-18.

(6) Royal Canin (2002) BBC II SYNTHESIS.